Aamulla mieheni herätessä pehmeät kaurasämpylät olivat jo uunissa odottamassa.
Välttääkseni väärinkäsityksiä minun on tunnustettava, etten ole erityisen emäntämäinen enkä osaa leipoa juuri muuta kuin näitä sämpylöitä ja supersokerista suklaatorttua. Mieheni siis heräsi paistuvien sämpylöiden tuoksuun todella ihmetellen, mitä oikein teen.
Lisäsin reseptiin auringonkukansiemeniä, jotka osoittautuivat maistuvaksi lisäksi perustaikinaan. Suunnittelin, että myös porkkanaraaste tai nokkonen voisivat olla kokeilemisen arvoisia.
Kaverini vinkkasi joskus mikron toimivuudesta taikinan kohotuksessa (siis ilman lämpöä) ja konsti näkyi toimivan hyvin. Hiiva kaipaa suljettua tilaa ja mikro tarjosi sen paremmin kuin pelkkä liina kulhon päällä.
Pidän tästä reseptistä, koska en toistaiseksi ole koskaan epäonnistunut sen kanssa ja etenkin tuoreina ja pehmeitä sämpylät maistuvat ihastuttavilta. Jos veden sijaan käyttää maitoa, maku on hieman pehmeämpi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti