Odottavan aika olikin pidempi kuin luulin

Viime päivityksestä on monta viikkoa ja vaikka kesä on kääntynyt lomaksi, aika tuntuu kadonneen täysin kodin ja tulokkaan tavaroiden valmisteluun, helteen kestämiseen ja tietenkin varsinaiseen odottamiseen. Onneksi viime viikon aikana elämä alkoi rauhoittua kodin ympärille. 

Päiviin on kuulunut tällaista:

Virkkasin pinnasänkyyn peiton kirkkaan värisistä mutta turhista langoista, joita on kerääntynyt koreihini. Tätä kelpaa käyttää päällyspeitteenä vaunulenkeillä syksyn mittaan! 

Isoäidin neliöt ovat itsessään mahtava virkkausidea, sillä niitä voi tehdä vaikka silmät kiinni ja etenkin leffoja katsoessa ilman, että tarvitsee keskittyä sen erityisemmin.

Kasvit voivat hyvin ja jokunen kaipaa jo suurempaa ruukkua. Parvekkeen asukit olivat helteiden ajan kovilla, mutta onneksi vesihuolto pelasi.

Elokuvia kuluu, mikä on hyvä asia. 

Vievät mainiosti ajatukset kauemmaksi kaikesta stressaavasta ja toimivat ajanvietteenä, jota jaksaa tehdä ilman että tuntee itsensä puuskuttavaksi perunasäkiksi. 

Laskettuun aikaan on kaksi viikkoa ja koti on valmis vaunuja ja turvakaukaloa myöten, joten haastavinta lienee keksiä tekemistä tähän odotukseen. 

Helatorstain söpöyshuipentuma

Vaaleanpunaisesta huovutusvillasta syntyi ehkä yli-ihanin rusetti vähään aikaan. Halusin näyttää kuvan nimenomaan tästä yksilöstä siksi, että kokeilin perinteisen keskusnapin sijaan pientä virkattua kukkasta rusetin keskipisteeksi. Tulos on pinkki-musta eli kelpaa kenelle tahansa asennesöpöilijälle.

Pehmorusetti (vai patoutuneiden aggressioiden tulos?)

Olen kokeillut huovutusta muutamia kertoja vaihtelevalla menestyksellä. Uskon kuitenkin, että harjoitus tekee mestarin: neuloja katkeilee nyt huomattavasti harvemmin kuin alussa, ja tuntuu että kykenen itse määrittämään lopputuloksen muodon. 

Villaköntin tökkiminen neulalla on terapeuttista samaan tapaan kuin makkaratikun vuoleminen tai virkkaaminen. Samalla voi jutustella niitä näitä kavereiden kanssa mutta saada silti jotain valmista aikaiseksi.

Ja jos sattuu ärsyttämään, voi tuotoksen aina kuvitella voodoo-nukeksi jota pistelee neulallaan.

Pitsin virkkasin reinoihin saatuani rusetin tarpeeksi kiinteäksi. Nappi on tietenkin laatikosta, johon alkuperäisen paikkansa hyljänneet napit aina päätyvät.

Glamour irti turhasta kankaanjämästä

Valkoista mustapilkullista kangasta oli juuri sen verran, ettei siitä saisi mitään "oikeaa". Näpsäkkänä neitona ompelin siitä lasinalusen, jonka reunaan virkkasin ohuen pitsikerroksen. Tulos oli hemmetin ruma.

Lojuttuaan tyhjän panttina jonkin aikaa lasinalunen palasi työpöydälle, koska hiusrusetistani pudonnut koriste etsi uutta kiinnittymiskohdetta. Ompelin sen kiinni kankaan keskelle rypistettyäni sitä hieman. Lisäsin pitsiä osaan reunaa saadakseni valmiista korusta epäsymmetrisen.

Näin pilkkukangas sai uuden, tyylikkään elämän kaiken kaapissa oleskelunsa jälkeen.

Pitsikorut valkoisesta

Pitsiliinan keskusosaa myötäilemällä syntyi koruja. Toinen täydentyi rusehtavalla nahkanapilla ja pääsi koristamaan mustaa puseroani, kun taas kokovalkoisen kiinnitin laukkuun.

Itse katselen sillä silmällä Molla Mills -tuotemerkin koruja ja muita asusteita (http://www.mollamills.com/home.html), jotka ovat ihanan yksityiskohtaisia menemättä liiallisuuksiin. Vaudeville Boutiquessa myytävänä oleva minibaskeri (http://www.vaudevilleboutique.com/minibaskeri-p-799.html) on ehdoton lempparini ja saisi piakkoin luvan löytää tiensä vaatekaappiini. 

Söötti hiuspinni (koska on kevät)

Yritin opetella virkkaamaan ristiriitaisin odotuksin. Totesin kuitenkin, ettei se niin hankalaa ole jos ei edes yritä saada aikaan siistejä ja tasaisia pitsiliinoja pöydän koristeeksi, vaan pieniä korumaisia kuvioita. Tein ensimmäisenä söpön pikkuisen hiuskoristeen punaisesta langasta ja pinnistä.
Niin, ja ellei jaksa itse miettiä muotoa, esimerkiksi täältä löytyi mainio ohje virkattuihin peruskukkasiin: http://www.kaspaikka.fi/virkkaus/virkattu_kukka.html . Niitä voi tehdä ítse valitsemastaan langasta (tai muusta materiaalista) ja jalostaa itsensä näköiseksi hiuskoruksi, laukkukoruksi, servettirenkaan koristeeksi, osaksi itse tehtyä korttia...